Kisakausi taputeltu

Kevät on jo pitkällä. Näillä nurkilla on kuitenkin vielä lumi maassa ja rinteet hyvässä kunnossa. Kisakausi tuli päätökseen viime viikonloppuna Taivalvaaran kisakumpareikossa. Rikulla on takana varsin työntäyteinen kausi. Ohjelmassa oli yhteensä 12 Eurooppa Cupin osakilpailua, kaksi juniorien MM-kisaa ja kolme muuta FIS-kisaa. Ihan riittämiin yhdelle kaudelle. Mutta palaillaanpa Jyväskylään, jossa viime postauksen aikoihin oltiin.

Laajavuoren Eurooppa Cupin kaksi kisaa olivat kaksijakoiset. Ensimmäinen kisa ei mennyt suunnitellusti. Sijoitus karisnnassa oli 19 ja sitä myötä finaalipaikka jäi saamatta. Finaalipaikka jäi 0,4 pisteen päähän. Ja sekös söi miestä tai pitäisikö vielä sanoa että poikaa. Seuraavana päivänä lasku kulki paremmin. Karsintalaskulla 10 tila ja finaalissa 11. Varsinkin finaalilasku oli Rikulta hyvää tekemistä. Kisan taso nousi kovaksi. Mukana oli useampi Maailman Cup tason laskija. Kovimpana Jimi Salonen, joka oli tällä kaudella Maailman Cupin kokonaiskisassa viides.

Jyväskylästä Riku jatkoi suoraan Åren. Siellä oli ohjelmassa kaksi EC-kisaa. Åren mäki ei ole sopinut Rikulle. Eikä tämäkään kerta tehnyt poikkeusta. Sijat 25 ja 23 olivat kaukana oikeasta tasosta. Åren mäki on aina varsin tiheä. Eli kumpareet ovat lyhyellä välillä. Se ei ole aiemmin sopinut Rikulle, eikä siis nytkään.

Åren jälkeen oli neljän viikon tauko, ennenkuin kisaaminen jatkui, ja taas Åressa. Silloin ohjelmassa oli alle 20-vuotiaiden MM-kisat. Näiden kisojen välissä laskua hiottiin kotimaisemissa ja MM-ryhmän leirillä Jyväskylän Laajavuoressa. Treenaamisen pääpaino oli kovaa laskemisessa.

Suomen joukkue MM-kisoissa

Åren mäki oli tehty uusiksi MM-kisoihin. Se ei kokonaisuutenaan ollut ihan niin tiheä kuin normaalisti, mutta sisälsi todella tiheitä kohtia. Ennen kisaa joukkueilla oli kaksi treenipäivää. Rikulta tulleiden viestien mukaan lasku kulki hyvin. Tuntuma mäkeen oli hyvä ja talven aikana haettu muutos laskuasentoon alkoi löytyä. Ensin ohjelmassa oli "sinkkukisa". Karsintalasku sujui Rikulta ongelmitta. Mutta lasku oli liian varman päälle veto. Aika oli hidas ja samalla käsijarru päällä laskeminen alensi laskutekniikkapisteitä. Serurauksena iso pettymys, 18 sija ja karsiutuminen finaalista. Finaaliin olisi riittänyt vajaa 0,5 s nopeampi lasku, johon Riku olisi helposti pystynyt. Illalla viestitellessä oli pojan pettymys omaan suoritukseen melkoinen. Seuraavan päivän parikumparekisassa käsijarru oli poissa päältä ja lasku kulki omalla tasolla. Taistelussa sijoituksesta 16 joukkoon vastaan tuli Kanadan Alexandre Lavoie. Hän oli edellispäivän kisassa kahdeksas ja mm. tämän kauden Kanadan mestaruuskisojen nelonen juuri parikumpareista. Ja kun Kanada on lajin mahtimaita, ei vastus ollut helppo. Riku onnistui laskussa hyvin ja selvitti tiensä jatkoon. Seuraava vastus oli sitten jo pykälää kovempi, Emerson Smith USA:sta. Hän oli tämän kauden Nor-Am cupin, (Pohjois-Amerikan kiertue) kokonaiskisan toinen. Riku laski taas hyvin. Ylähyppy tuli vinoon ja se näkyi varsin selvästi. Se saattoikin olla tiukassa taistossa ratkaiseva virhe. Riku tippu jatkosta. Loppusijoitus kuitenkin hienosti 11. Smith päätyi lopulta kisan kakkoseksi. MM-kisat tarjosi Rikulle pettymystä, mutta myös hyviä kisa- ja harjoituslaskuja. Hyvää oppia tulevaisuutta ajatellen. Samalla myös tiedon siitä, että alle 20-vuotiaiden maailman kärki ei ole kovinkaan kaukana. Näissä karkeloissa Riku saa laskea vielä seuravat kaksi vuotta.

Riku Åren ylähypyssä

Åren jälkeen oli vuorossa kisakauden päätösviikonloppu kotona. Ohjelmassa oli Pohjoismaiden mestaruuskisat Taivalvaaralla. Valitettavasti ulkomaisten osanottajien määrä jäi vähäiseksi. Ilmeisesti myöhäinen ajankohta karsi osallistujia. Kansainvälisiä kiertueita kiertävillä oli takana pitkä ja raskas kausi. Kotimainen edustus oli kuitenkin vahva. Miesten sarjassa oli mukana lähes kaikki meidän parhaat laskijat. Kylmät yöt pitivät kumpareikon kovana myös päivisin. Kummut olivat myös varsin pienet. Rikulla on haastetta saada lasku toimimaan pienissä kummuissa, varsinkin jos ne ovat kovat. Viikonlopun aikana Riku teki ihan kelpo laskuja, mutta ei noissa oloissa saanut ihan parastaan irti. Molempina päivinä sijoitus oli neljäs. Poika ei ollutkaan tyytyväinen viikonlopun suorituksiin.

Nyt tiukka kisakausi on siis takana. Suksia ei vielä kuitenkaan nakata varaston perälle, vaan laskemassa käydään vielä niin kauan kuin lunta vain riittää. Tekniikkaa on tarkoitus hioa tulevien kausien koitoksia silmällä pitäen. Ja ei se reissaaminen vielä tähän loppunut. Sunnuntaina Riku suuntaa pariksi yöksi Rovaniemelle, jossa on nuorten olympialeiri. Se on talvilajien nuorille lupauksille suunnattu yhteisleiri. Vapun jälkeen on vielä maajoukkueleiri Rukalla.

-petri-