Taustavaikuttaja

Urheilijan elämään kuuluu useita henkilöitä, jotka jokainen omalta osaltaan vaikuttavat urheilijan arkeen. Kehittyminen hyväksi urheilijaksi omassa lajissaan vaatii tiedon hankkimista useilta eri sektoreilta. Koska meidän vanhempien tietämys ei tässä lajissa ole ollut riittävää, olemme hankkineet sitä tietämystä meitä viisaammilta. Haluammekin esitellä teille yhden alan ammattilaisen ja tärkeän vaikuttajan nuoren urheilijan elämästä ja arjesta.

Eemeli Kallas

Kuka olet?
Kallaksen Eemeli, entinen urheilija - nykyinen punttijuntti/valmentaja.

Mikä on suhteesi kumparelaskuun? Ennen, nyt ja tulevaisuudessa?
Suhde menneeseen kumparelaskijan uraan on hyvin ristiriitainen; se antoi ikimuistoisia kokemuksia ja avarsi mailmankuvaa, joka ilman laskemista olisi jäänyt hyvin paljon suppeammaksi. Toisaalta vei fyysisen terveyden huonoon kuntoon, eikä se aika ollut henkisestikään helppoa tai edes kasvattavaa. Vasta jälkikäteen tapahtunut kriittinen oman ja "kanssamatkustajien" = valmentajien toiminnan tarkasteilu on kasvattanut kaikkeen negatiivisesti suhtautuvasta tuittupäästä, positiivisuuteen taipuvaisen, onnellisen miehen.
Nykyinen suhtautuminen lajiin on muuttunut tämän henkisen muutoksen myötä. Aikaisemmin syy oli helppo siirtää tuomareihn ja valmentajiin aina kun tunsi kokeneensa vääryttä. Nykyisin kyseenalaiset tuomaroinnit tai toimintamallit urheilijan vamennuksessa ja harjoittelussa näkee enemmän mahdollisuutena kehittää omaa osaamistaan. Intohimo laskemiseen on aina ohjannut toimintaani, mutta aikaisempi pahanlaatuinen muita syyllistävä, kaikki tietävä intohimo on muuttunut omaa toimintaa kriittisesti tarkastelevaan, mutta asioihin järkevästi suhtautuvaan, hyvänlaatuiseen intohimoon.

Mitä pidät tärkeänä nuorten valmennuksessa?
Aitoa välittämistä, hyviin elämänarvoihin kasvattamista ja aidosti hyvän ilmapiirin luomista valmennettavien ja valmentajan välille. Kaikenlainen teennäisyys yhteisöissä on pahasta, kaikkien ei tarvitse olla kavereita keskenään, mutta jokaiselle pitää löytyä oma, kehitystä mahdollisimman hyvin tukeva paikka porukan mukana. Omassa valmennuksessa asetun voimakkaasti laskijan asemaan, moni kokeneempi valmentaja voisi sanoa tyyliäni liian pehmeäksi, mutta luon omat toimintamallini omaan persoonaani parhaiten sopiviksi. Oma auktoriteettini perustuu laskijoiden kunnioitukseen ja sosiaalisiin taitoihin. Vielä kertaakaan minun ei ole tavinnut käyttää ns. kovaa kieltä omiin valmennettaviini.

Miten sinusta tuli Rikun valmentaja?
Valmistuin Rovaniemeltä Liikunnanohjaajaksi (AMK) ja halusin kokeilla miten oma visioni kumparelaskijoiden valmentamisesta toimisi käytännössä. Joten perustin toiminimen ja oman kaikesta muusta valmennustoiminnasta irrallisen ryhmän - Skill teamin. Riku hyppäsi remmiin mukaan heti alusta asti.

Koutsi Rukan kesälumilla 2013.

Mitä muistat Rikusta valmennuksen alkutaipaleelta?
Riku oli hiljainen pohdiskelija, joka suhtautui (syystä) ehkä vähän epäillen minun valmennusmetodeihin. Riku oli monessa asiassa hitaasti lämpiävää sorttia eikä ollut suuna päänä vöyhöttämässä, mutta into ja halu kehittyä ovat olleet koko ajan näkyvillä.

Millainen valmennettava Riku on?
Rikua voisi hyvällä syyllä moni kutsua unelma valmennettavaksi; erittäin tunnollinen harjoittelija, mukava kaveri, joka pystyy kypsästi analysoimaan omaa tekemistään. Hän hoitaa koulun kunnolla ja ympärillä on tiivis tukiverkko, jonka kanssa valmentajan on helppo toimia.

Mitä vahvuuksia Rikulla tällä hetkellä on?
Rikun vahvuus on ehdottomasti harjoitusmotivaatio. Rikulla tulee sekä määrällisesti että laadullisesti selvästi eniten lajiharjoittelua omassa ikäluokassaan, mikä takaa myös kehittymisen. Urheilullisesti vahvuus on ehdottomasti laskutekniikka ja tasaisen varma suorittaminen kilpailutilanteessa. Fyysinen kehitys on tasaista joka osa-alueella, mikä antaa vuosi vuodelta enemmän valmiuksia laskunopeuden kehittämiseen ja tekniikan soveltamiseen muuttuvissa rinneolosuhteissa. Kaikessa harjoittelussa pyritään pitkäjänteiseen kehitykseen; "tavoitteena on olla maailmanmestari, ei vain nuorten maailmanmestari".

Mitkä ovat suurimmat haasteet?

Koutsi ja koutsattava Taivalvaaralla.

Mentaalipuolella kehittämistä on omien fiilisten hallinssa, epäonnistumiset yksittäisissä laskuissa tai kisoissa horjuttaa ajoittain itseluottamusta. Toki kilpailuissa epäonnistumisten tuleekin harmittaa, mutta kun niistä oppii nappaamaan kehittymisen kannalta positiivisia asioita irti on pettymysten kohtaaminen helpompaa, kun tietää että taas tuli kuitenkin opittua jotain hyödyllistä, vaikka saavutettu tulos ei olisikaan toivotunlainen.
Urheilullisesti varsinkin uusieen hyppyjen opettelu on aina haaste, mutta Rikun harjoitusmoraalilla se on onneksi vain haaste, ei este kehittymiselle.

Kauden ja pidemmän aikavälin tavoitteet valmentajan näkövinkkelistä
Tärkein tavoite tulevalle talvelle, on harjoitella kesän aikana uusia hyppyjä niin, että niiden hiomista voi jatkaa lumella heti kun talvi koittaa ja sitä kautta niistä saataisiin uusia kisahyppyjä viimeistään seuraavalle kaudelle. Fyysisesti tavoitteena on tasaisen nousujohteinen kehitys, joka antaa talvelle eväitä laskea taas pikkuisen kovempaa ja hypätä vähän isompia hyppyjä kuin edellistalvena. Sijoituksiin perustuvaa tavoitteen asettelua en valmentajana harrasta nuorten urheilijoiden kanssa. Mutta jos viimekaudella pisteet kansainvälisissä kilpailuissa olivat keskimäärin 20 - 21 välillä, niin tulevalle kaudelle hyvä tavoite on pyrkiä nostamaan se yli 21 pisteen. Lyhyellä matematiikalla se voisi tarkoittaa parhaimmillaan Eurooppacupissa finaaliin pääsyä ja sitä kautta sijoitus 16 parhaan joukkoon. 

Pidemmällä aikajänteellä uskon että Riku tulee jatkamaan tasaista kehittymistään, niin että urheilijana hän on parhaimmillaan 2022 Olympialaisissa. Tälle kahdeksan vuoden perioodille mahtuu tietysti monta mutkaa, mutta itse näkisin että vielä ei ole kiire mihinkään. Välitavoitteina voisi olla kolmen vuoden kuluessa Eurooppacupissa palkintopallille nousu, 5 - 6 vuoden päästä Maailmancupissa finaalipaikoista taisteleminen ja sitä kautta nousu Olympialaisissa 2022 potentiaalisten menestyjien joukkoon. Tämä vaatii tietysti kovaa harjoittelua, tuuria että kroppa säilyy ehjänä eikä isompia loukkaantumisia pääse tulemaan, sekä laadukasta valmennusta harjoittelun tueksi.

Ohjeita/terveisiä urheilijalle

Eemeli näyttää bäkkärin mallia valmennettaville.

Itse urheilijana on hankala hahmottaa pitkän tähtäimen tavoitteita ja varsinkin sitä matkaa uran päätavoitteisiin. Nuorena helposti höntyilee ja turhaa kiirehtii kehitystään. Tärkeintä on harjoitella niin, että oma motivaatio säilyy korkealla, se on tärkein pitkäjänteisen kehittymisen mahdollistava tekijä. Mieti, ja kokeile erilaisia harjoitusmuotoja ja -tapoja tehdä ja ajatella asioita, mahdollisimman paljon vielä kun olet nuori. Näin löydät itsellesi parhaat toiminta- ja ajatusmallit kehittymisen tueksi. Lasku-urasi on vasta alussa, muista nauttia matkasta kohti maailman huippua.


 -minna & petri-