perjantai 26. syyskuuta 2014

Testit takana ja kausikin jo avattu

Kauden ensimmäiset käännökset 25.9.2014
Taas on jokunen kuutio vettä virrannut Iijoessa sitten viime postauksen. Treenattu on entiseen malliin ja todistetusti treeni on tuottanut tulosta. Mutta ennenkuin käydään fysiikan kehittymistä läpi, niin on pakko mainita että Rikulla on laskukausikin jo avattu! Talvi on tehnyt, ainakin tilapäisesti, tuloaan ja keskiviikkona lunta tuli vuoden aikaan nähden reippaanlaisesti. Torstaina lunta oli vielä hyvin jäljellä ja Riku suuntasikin toisen kumparelaskijan eli Miro Haatajan kanssa Taivalvaaralle vääntämään kauden ensimmäisiä käännöksiä ja vähän reilailemaan. Kuskasin poikia kaksi kertaa autolla vaaran päälle, jossa lunta oli parikymmentä senttiä. Pojat saivat tehdä muutaman nautinnollisen, ainakin virneestä päätelleen, käännöksen. Jyrkässä osassa rinnettä vauhtiakin tuli sen verran, että lumi lensi käännöksissä. Joissain kohdin oli suksi vähän kiveen ottanut, mutta kun alla ei olleet varsinaiset työkalut eli kisasukset, niin eipä tuo suuremmin sydämmestä riipaissut. Parin laskun jälkeen pojat virittivät yhden putkireilin paikoilleen ja hakivat reilun tunnin verran tuntumaa putken päällä liukumiseen. Tätä näin perjantaina kirjoitellessa täytyy todeta, että lunta on vielä jäljellä, mutta hiljalleen hupee ja varmaan parissa päivässä on kaikki sulanut pois. Mutta anyway, kausi kotirinteessä on nyt avattu ennätys aikaisin. Eipä varmaan Rikua haittaisi, jos jatkossakin näihin aikoihin Taivalvaaralla pääsisi laskemaan, edes sen yhden päivän ajan.

Ponnistus ulos kuvasta :)
Sitten siihen fysiikan kehittymiseen. Voimaa on kesän aikana tullut hyvin. Ihan tarkkaa vertailupohjaa aiempiin vuosiin ei ole. Nyt on oikeastaa vasta toinen vuosi kun rautaa on liikuteltu. Viime vuonna tehtiin vielä hieman pidempiä sarjoja, mutta tänä vuonna on jo kehitetty myös maksimivoimaa. Ihan ykkösmaksimeja ei olla vielä haettu, eikä testattukaan. Maksimivoiman pääliike on ollut etukyykky aivan pohjilta. Siinä sarjat on olleet 2-8 toiston väliltä. Tällä hetkellä kahden toiston sarjoissa maksimina on noussut 77,5 kg. Ennen kakkosia alla on ollut jo muutama sarja rinnallevetoa ja muutama pidempi kyykkysarja. Tuoreilla jaloilla etukyykyn maksi lienee jossain 85 kg hujakkeilla. Kun oma paino on n. 55 kg, niin tulos alkaa 16-vuotiaalle olla hyvällä tasolla.

Pohjois-Pohjanmaan Liikunnan eli PoPLin Haajanen liukasteli keskiviikon lumituiskussa Taivalkoskelle tekemään nopeus- ja hyppytestejä. Kolmen freestylelaskijan lisäksi testeihin osallistui pari mäkihyppääjää. Edelliset vastaavat testit tehtiin viime toukokuun lopulla eli testeillä oli väliä aika tarkkaan neljä kuukautta. Nopeutta mitattiin 30 m juoksulla. Kevään tulos oli 4.64 s, nyt kulki paljon rivakammin, 4.28 s. Staattisessa ponnistustestissä (n. 90 asteen kyykystä ponnistus) irtosi 42 cm. Parannusta kevääseen verrattuna 10 cm. Esikevennyshypyssä (lähtö suora seisoen, josta kyykkyyn ja siitä ponnitus jatkuvalla liikkeellä) uusi ennätys tuli tuloksella 44 cm. Edelliskerralla tulos oli 32 cm. Lisäksi tehtiin Drift protocol nimellä oleva yhden jalan hyppytesti, jossa mitataan yhden jalan ponnistusvoimaa, tavoitteena on että hyppy ja alastulo olisi mahdollisimman samassa kohtaa. Parantunut voimataso näkyi selvästi korkeampina hyppyinä. Molemmille jaloille tuli kaksi viiden hypyn sarjaa. Hyppyjen keskiarvo oli n. 25 senttiä. Viimeksi n. 16 cm.

Reilausta 25.9.2014
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikissa testeissä kehitystä on tullut todella paljon. Treeniohjelma on toiminut, siitä iso kiitos Kallaksen Eemelille. Toki yksistään pelkkä treeniohjelma ei vielä takaa hyviä tuloksia, vaan urheilijalta itseltään vaaditaan hyvää asennetta jokaisessa treenissä. Voima-, nopeus- ja räjähtävyystreeneissä ei voi lepsuilla, vaan itsestä pitää puristaa tehoja irti voidakseen kehittyä. Riku ei luontaisesti ole nopea, eikä kimmoisa, mutta laadukkaalla treenamisella ollaan nyt päästy jo hyvälle tasolle. Pari kolme hyvää treenivuotta ja aletaan olla aikuisten tasolla. Huippu kumparelaskijalta vaadittavat fyysiset ominaisuudet eivät ole samaa luokkaa, kuin mitä vaaditaan vaikkapa 200 m juoksijalta (suorituksena lähes saman mittaisia). Lajitaito psyykkisten tekijöiden kanssa on kaiken keskiössä. Toki fysiikassakaan ei ole varaa antaa etua kanssakilpailijoille.    

Nyt vielä jatketaan fysiikan kehittämistä, mutta kohta on aika panostaa lajiharjoitteluun. Talven aikana fysiikkaa ei enää niinkään kehitetä, vaan pyritään ylläpitämään hankittuja ominaisuuksia. Riku lähtee ensimmäiselle lumileirille 19.-30.10. Paikkana on Sveitsin Zermatt. Riku valittiin nuorten olympiavalmennusryhmään ja tähän ryhmään kuuluvilla on mahdollisuus osallistua tuolle leirille maajoukkueen mukana. Leirillä ovat valmentajina maajoukkuevalmentaja Lauri Kolomainen ja nuorten olympiavalmentaja Eemeli Kallas.

Alla vielä pätkä kauden ensimmäisistä käännöksistä.

-petri-




 

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Syyskuulumiset

Korkkiseiska Nurmeksessa
Ilmat on viilenneet kesän helteistä ja vettäkin on satanut jatkuvasti, lähes joka päivä. Kesä on kääntynyt pikkuhiljaa syksyksi. Arki rullaa omalla painollaan ja Riku opiskelee ja urheilee. Kaverin tulo samaan lukioon on huomattu myös meillä kotona, vaikka kaveria ei täällä meillä ole juurikaan näkynyt. Riku on nykyään paljon enemmän poissa kotoa treenailemassa ja hengailemassa, tosin aina taitaa liikunta jossain muodossa kuulua poikien ohjelmaan ja hyvä niin.

Treeniohjelmassa on ollut kuntosalilla maksimivoimaa ja räjähtävävoima. Urheilukentällä tai koulun liikuntasalissa on treenattu nopeutta ja kimmoisuutta. Lisäksi trampoliini on ollut kovassa käytössä.

Edellisessä postauksessa mainittu testibussi ei erinäisistä syistä saapunutkaan vielä paikkakunnalle, mutta uudeksi päiväksi on sovittu 24.9. Silloin kellotetaan 30 m spurtti ja tehdään kolme erilaista hyppytestiä. Samat testit on tehty pari kertaa aiemmin joten vertailupohjaakin jo löytyy.

Astmaoireiden ja lääkityksen kanssa on jonkin verran ollut säätämistä. Liikuntatunnit ja muut vähänkään hengästyttävät pyrähdykset ovat olleet keuhkoille ja keuhkoputkille pahasta. Helposti ahdistaa ja sattuu keuhkoihin. Kohtauslääkkeet ei aina ole tuoneet sitä toivottua apua. Onneksi Riku huolehtii lääkkeistään itsenäisesti ja osaa tarvittaessa nostaa hoitavan lääkkeen määrää ja kuulostella tuntemuksiaa myös niinä hetkinä kun hengitys menee ahtaalle. Ihan optimaalista tilannetta astman hoidossa ei vielä ole muotoutunut. Toki tämä vaatii herkkyyttä ja kokemusta Rikulta oppia tunnistamaan jo pienistä merkeistä tarpeet muutoksille. Nyt syyskuussa on onneksi lääkäriaika, missä tarkistellaan ja suunnitellaan jatkolääkitykset jne. Puolen vuoden aikana onkin hyvin ennättänyt tulla kokemuksia ja toiveita lääkärille kerrottavaksi.

Uutena asiana tälle syksylle on otettu lisäravinteet mukaan parantamaan palautumista treeneistä. Rikun treenit on jo tässä vaiheessa rankkoja, ja ehkäpä myös perinnöllisistä syistä palautuminen ei aina ole sujunut ongelmitta. Venyttely sekä muu lihashuolto on edelleen ykkösasia  ja auttaa kireisiin lihaksiin jonkin verran, mutta tässä vaiheessa kokeillaan nyt myös palautusjuoman vaikutuksia ja tehoja. Riku epäili, ettei näistä palautusjuomista olisi mitään hyötyä, mutta jo muutaman kerran aikana hän on huomannut niistä olevan apua.

Melominen ja kiipeily ovat tänä kesänä jääneet koko perheeltä vähemmälle, isän olkapääoperaation vuoksi. Kiipeilemässä on käyty vasta nyt syksyllä sisätiloissa. Kalliot taitavat saada odottaa vielä ensi kesään.

Kanoottipujottelua Taivalkosken melontakeskuksessa
Taivalkoskella järjestettiin melontafestarit, missä koko perhe talkoili koko viikonlopun. Festareiden jäejestäjänä toimi paikallinen melontaseura eli Taivalkosken Melojat. Paikalla kisailemassa oli niin kanoottipujottelun, kuin freestylemelonnan Suomen huiput. Hyvä sää, paljon vettä ja uudistettu koski kutkutti miesväkeä sen verran paljon, että melomaan oli päästävä. Paljon oli Rikun melominen mennyt eteenpäin viime kesästä. Voimaa on tullut enemmän käsiin ja raamit suurentuneet sekä kasvun, että punttisalin ansiosta, niin oli varmasti helpompi myös meloa. Ja hyvältähän se näyttikin. Yksi ilta melontakeskuksessa oli vettä reippaasti ja Riku kävi laskemassa koskea Riverboogie-laudalla. Tässä videopätkää siitä. GoPro oli perässä tulevan isän kajakin kannella.




Korkkiseiska mutella Nurmeksessa
Rikun ajatukset ovat pikkuhiljaa suuntautuneet lumelle pääsyyn. Tai taitaahan se kuitenkin olla niin, että koko ajan lumi ja laskeminen mielessä pyörii. Näillä näkymin Riku on lähdössä ensimmäiselle leirilleen Suomen rajojen ulkopuolelle lokakuussa. Suomen maajoukkue leireilee Sveitsin Zermattissa ja heidän mukaansa pääsee muutamia maajoukkueen ulkopuolisia laskijoita. Toivottavasti kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Riku pääsee lähtemään reissuun.

Toissa viikonloppuna oli kesän viimeinen vesihyppyleiri Nurmeksessa. Näin kesäkausi on tullut päätökseen ja sitten odotellaankin ensilumia. Leirin ja vesihyppykauden viimeinen hyppy oli tupla flat spin. Se oli samalla ensimmäinen tupla jonka Riku on sukset jalassa onnistuneesti hypännyt. Onnistunut hyppy on nähtävissä alla.


-Minna-