sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Kohti Sveitsiä

Viime talven viimeisiä treenejä Taivalvaaralla
Talvi ei sään puolesta ole ottanut tullakseen, mutta laskukausi on saatu säilölumella avattua. Riku on käynyt kurvailemassa Rukalla ja hyppäämässä Taivalvaaralla. Rukalla on yksi säilölumella lumetettu rinne ja Taivalvaaralla säilölumesta rakennettu hyppyri. Vielä eivät keskukset ole päässeet lunta tykittämään, mutta nyt onneksi sää on osoittanut viilenemisen merkkejä. Kyllä se talvi sieltä taas tulee.

Taivalvaaran hyppypaikka saatiin käyttökuntoon 10.10. Samana päivänä avattiin myös rinne Rukalla. Vaaran hyppyriin tehtiin vähän pohjatöitä kaivinkoneella. Hyppyri rakennettiin soramontun seinämälle, aivan säilölumiläjän viereen. Näin lunta ei tarvinnut kuskata ja hyppyri voitiin toteuttaa pienemmin kustannuksin. Lunta hyppyrin tekoon meni n. 250-300 kuutiota, joka on varsin vähän. Mutta mäen kuntoon laittaminen ei ollut ihan vähäinen urakka. Kaivinkoneella ei saatu koko vauhtimäkeä lumetettua, vaan jyrkkään penkkaan lunta jouduttiin siirtämään käsivoimin. Apuna ahkio ja köysi. Vaan valmista tuli ja hyppäämään on päästy. Tulevaisuutta varten on muutamia ideoita, joilla mäen kuntoon laittamista saadaan helpotettua. Säilölumella toteutettuna hyppyri lienee ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

Viime talven viimeisiä treenejä Taivalvaaralla.
Rikulla on takana kymmenen hyppytreeniä ja hieman vajaa sata hyppyä. Joukossa omia treenejä, mutta myös yksi haastajaryhmän leiri. Ihan leppoisaa puuhaa hyppääminen ei ole ollut. Jotta hyppäämään pystyy, pitää kavuta ylös jyrkkää ja pehmeää hiekkapenkkaa. Ensi kesänä pitääkin tehdä penkkaan rappuset, jolloin ylös kapuaminen vähän helpottuu. Riku on viime päivinä vähän valitellut jalkojen tukkoisuudesta, johtuen juuri tuosta kapuamisesta. Nyt onkin sitten otettu pari viime päivää iisimmin.

Kauden 2016-2017 ensimmäisiä hyppyjä
Shamaanit (Shaman skis= kotimainen kumparelaskusuksi merkki, joka muuten toimii perusrinnesuksenakin) huollettuna kurvailimme perjantaina Kuopioon. Täältä Riku jatkaa Helsinkiin ja maanantai-aamuna sitten maajoukkueen A-ja haastaryhmän kanssa Sveitsiin. Lentämällä Zurichiin ja sieltä junalla Zermattiin. Zermatt sijaitsee kuuluisan Matterhorn vuoren kupeessa, lähellä Italian rajaa. Kylä on noin 1 600 m korkeudessa ja sitä ympäröivät useat yli 4 000 metrin vuoren huiput. Laskemaan pääsee jäätiköllä. Ylin hissiasema sijaitsee Kleine Matterhornilla aina 3 883 metrin korkeudessa. Kumpareikko hieman tätä alempana. Korkealla siis treenataan ja sehän onkin sitten vähähappisemman ilman takia tavallista raskaampaa. Tämän lisäksi Zermattin kumpareikko on varsin haastava ja jyrkkä. Toivotaan että olosuhteet muutoin ovat kohdillaan ja joukkue pystyy treenaamaan suunnitellusti. Parille ensimmäiselle pävälle ennuste lupailee lumisadetta. Toivottavasti sade ei ylly liian sakeaksi ja jäätikkö ole kiinni sen takia. Uusi lumi ei sinällään haittaa. Sopiva määrä uutta lunta tekee vain hyvää kumpareikolle.

Tärkeintä leirillä on saada hyvä tuntuma laskemiseen ja pikku hiljaa rakentaa laskua kohti kokonaisia kisasuorituksia hyppyineen. Leiriltä Riku kotiutuu 3.11. Kirjoitellaan kuulumisista viimeistään leirin päättymisen jälkeen.

Tässä vielä kuva-/videokooste säilölumihyppyrin rakentamisesta.

-petri-


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti