Laskukausi hyvässä vauhdissa

Rikulla on pari leiriä ja yhteensä 13 laskupäivää takana. Kaikki Rukan rinteillä. Kotimaisemissa ei ole vielä lumille päästy ja kun näyttää että sää jatkuu lauhana, niin ihan heti ei taideta Taivalvaaralla päästä laskemaan. Onneksi Rukalla on olosuhteet kunnossa ja Battery run kumpareikkokin jo valmis.

Sitten viime postauksen maajoukkueen haastajaryhmä on leireillyt kahteen otteeseen. Ensimmäisellä leirillä laskettiin pelkästään tasaista. Rinteen reunaan saatiin aikaiseksi pieni kumpareikon tapainen tekemällä käännöksiä samoihin jälkiin. Samaa taktiikkaa käytimme leirin jälkeisenä viikonloppuna käydessämme Rukalla treenailemassa. Tuli vähän vaihtelua pelkän tasaisen rinteen hinkkaamiseen, vaikka ihan kunnon kumpareikkoa ei aikaiseksi saatukaan.

Toiselle leirillä teemana oli hyppääminen. Samalla vielä hiottiin tasaisen laskutekniikkaa. Rikulla hypyt olivat ensimmäisiä sitten elokuun alun. Silloinhan oli lumileiri Norjan Folgefonnassa. Sen jälkeen selkävaivat estivät hyppäämisen vesihyppyristä. Rukalla tuntuma hyppyihin löytyi, mutta hyppäämistä rajoitti kipeytynyt selkä. Syksyllä otetuissa magneettikuvissa alaselästä löytyi, rasitusmurtuman esiasteen lisäksi, pari pientä pullistumaa. Niiden johdosta selkä oireilee ajoittain. Hyppyjen alastulon aiheuttama isku provosoi kipua. Selkää pitää kuntouttaa ja huoltaa paljon kauden aikana.

Pari päivää sitten Rukalla saatiin kumpareikko laskukuntoon. Kävimme perjantaina päiväsiltään treenaamassa kahden setin verran. Pienen hakemisen jälkeen Rikun lasku alkoi kulkea mukavasti, vaikka taukoa kumpareiden laskemisessa onkin ollut noin 3,5 kuukauden verran. Tasaistahan on kuitenkin hinkattu ja se edesauttaa sopeutumisessa kumpareiden laskemiseen. Kumpareet olivat onneksi varsin pehmeät. Edellisyönä oli vähän sadellut lunta ja sää oli lähellä nollaa. Tosin kumpareet olivat varsin terävät. Riku itse tykkää laskea enemmän pyöreitä kumpuja. Mutta kaiken mallisia kumpuja pitää pystyä laskemaan. Riku teki myös muutaman hypyn kumpareikon alahyppyristä. Lähinnä haettiin tuntumaa tulevia treenejä ajatellen.

Nyt viikonloppuna ei mäessä käyty. Ensimmäinen päivä kumpareiden parissa oli kropalle rankka. Rikun selkä kipeytyi, mutta nyt kipu oli normaalia lihaskipua, millaista tulee kun jotain rasittavampaa liikuntaa tekee pitkän tauon jälkeen. Eilen ohjelmassa oli kevyttä liikuntaa (sulkapallo, kiipeily) ja lihashuoltoa (kevyt hieronta ja passiivisia venytyksiä). Hierojalle ei ole pitkä matka. Allekirjoittanut on aikoinaan opiskellut urheiluhierojaksi ja hierontapöytäkin kotoa löytyy. Tänään sunnuntaina on lepäilty.

Rikulla alkaa leiri Rukalla huomenna. Leiri kestää torstaihin asti. Leiri on tärkeä. Nyt päästään hiomaan kaikkia osa-alueita ja yhdistelemään niitä, niin että päästään kisamittaisiin suorituksiin. Leirin lopuksi on leirikisa, jonka perusteella karsitaan Suomalaiset laskijat Rukan Maailman Cup kisaan 12.12. Jos Riku saa laskun kokonaisuudessaan kuntoon, niin paikka MC viivalle on mahdollinen. Mutta sen suhteen ei oteta stressiä. Selkävaivojen takia takana on haastava syksy. Lämmin syksy on myös haitannut lajiharjoittelua. Kauden päätavoite on tammikuun loppupuolella alkavassa Eurooppa Cupissa ja juniorien MM-kisoissa, jotka ovat huhtikuussa Åressa. Toki MC startti olisi hieno kokemus. Joka tapauksessa Rikun seuraavat kaksi viikkoa menevät varsin tiiviisti Rukalla. Toivotaan että sen jälkeen alkaisi kotonakin olla lunta rinteessä, Jos ei niin sitten jatketaan Taivalkoski - Ruka välin kruisailua.

By the way, Rikun sisko Riikka laskee myös kumpareita. Hänellä on nyt myös oma blogi.
-petri-