Kisakauden alku siirtyy

Nyt se on sitten varmaa. Eli kisa kauden alun siirtyminen. Ensi viikonlopun Skandinavian Cupin kisa Norjan Drammenissa on siirretty pidettäväksi 1.-2.2. Kisa olisi voitu pitää Vossissa, mutta olisi vaatinut isoja järjestelyjä niin kisan järjestäjältä kuin kisaan tulevilta laskijoiltakin. Yksin kertaisinta oli siirtää kisa. Toivon mukaan talvi tulee myös Oslon nurkille ja kisa saadaan pidettyä. Lopullinen vahvistus kisalle saadaan 16.1. kun rinteessä tehdään lumikontrolli. Kontrollissa tarkistetaan rinteessä jo oleva lumimäärä, sekä sääennuste jonka perusteella voidaan arvioida saadaanko lunta rinteeseen riittävästi. Katsoin sää ennusteen Drammeniin ja lupaavaltahan tuo onneksi näytti. Pääsenevät aloittamaan lumetuksen viikonloppuna.

Sama lämmin sää on häirinnyt talviurheilijoita myös Keski- ja Etelä-Suomessa. Meidän korkeudella olosuhteet ovat olleet kohtuulliset jo pidemmän aikaa. Tänään on lunta tiputellut taivaalta ja sadetta on luvassa parin päivän ajan. sen jälkeen pakastuu ja pääsemme lumettamaan Taivalvaaralla. Näillänäkymin saamme oman täysimittaisen kumpareikon kuntoon ensi viikolla. Muutama lumetuspäivä ja sen jälkeen pari tiukkaa päivää lapion varressa. Tampparilla saadaan tehtyä osa työstä, mutta lopullinen työ kumpujen ja hyppyrien muotoilussa tehdään lapiolla. Se tarkoittaa perheen isälle useamman tunnin tiukkaa lapiontia ja lanaamista suksilla. No onneksi sen voi tehdä työajalla. Kisakumpareikko onkin jo tarpeen. Treenimotivaation ylläpitämiseksi alkaa olla korkea aika päästä tekemään töitä kokonaisten kisasuoritusten kanssa. Kuulostaa pikkuhiljaa olevan aika kova hinku päästä vääntämään täysimittaisia laskuja. Kisakauden alun siirtymistä ei otettu riemuiten vastaan, vaan se oli molemmille lapsille pettymys, varsinkin Rikulle. Halua olisi päästä mittamaan osaamista muita vastaan. sen takiahan töitä tehdään. No jos positiivisia puolia haetaan, niin saimme kolme lisäviikkoa rakentaa kisakuntoa. Nyt kun kisamäkikin saadaan kuntoon niin usko on kova että lasku on helmikuun alussa jo hyvällä mallilla.

Neljän päivän leiri onnistui hienosti. Perjantai laskettiin Taivalvaaralla, lauantai Rukalla ja sunnuntai, sekä maanantai taas Taivalvaaralla. Rikulla lasku kulki hyvin. Suoritusvarmuus alkaa olla hyvällä tasolla, niin laskemisen, kuin hyppäämisenkin osalta. Rukalla pari viimeistä laskua olivat jo erinomaisia. Jos verrataan tilannetta vuoden takaiseen, niin eteenpäin on menty. Polvet vaivasivat, mutta kun kipu alkaa olla jokapäiväinen kaveri, niin Riku on alkanut oppia tulemaan toimeen sen kanssa. Yhdessä treenissä hyppääminen jätettiin väliin ja säästeltiin paukkuja seuraavan treeniin. Näissä positiivisissä mietteissä jatketaan treenaamista. Kisakauden alku joka tapauksessa lähenee, vaikka muutosten takia odottavan aika onkin pitkä. No elämässä ei aina kaikki mene suunnitellusti. Tämä on kuitenkin aika pieni vastoinkäyminen. Maistuupahan ensimmäinen kisastartti entistä maukkaammalta. Lopussa yksi leirin parhaista siivuista Rukalla. Paremmalla laadulla Dropboxissa.

Palaillaan,

-petri-