Laskukausi vauhdissa

Syksy on mennyt vauhdilla ja talvikin on aina välillä näyttäytynyt. Taivalkoskella on pariin otteeseen ollut parikymmentä senttiä lunta maassa, mutta poishan ne on sulaneet. Välillä oli onneksi pidempi jakso pakkasia ja lymitykit ovat lunta jauhaneet hiihtokeskuksissa ympäri Suomea. Ruka on ollut auki parisen viikkoa ja Taivalvaarallakin on lunta tehtynä treenikumpareikkoa varten. Riku palasi perjantai-iltana Sveitsin Zermattista, jossa oli puolisentoista viikkoa leireilemässä. Tässäpä vähän juttua siitä miten reissu meni.

Matterhorn jäätiköltä katsoen.

Matkaan lähtö sattui sopivasti syysloman alkuun. Koko perheellä oli lomaa ja päätimme viedä Riku Helsinkiin asti. Sieltä leiriläisten matka jatkui Zürichin lennolla. Zürichista hyppy junan kyytiin ja sillä Zermattin kylään, joka sijaitsee aivan Sveitsin etelä osassa, Italian rajan tuntumassa. Kylä on noin 1 600 metrin korkeudessa, Sveitsin korkeimpien vuoren huippujen juurella. Vuorista ehkäpä
kuuluisin on Matterhorn. Itse laskualue on nimeltään Matterhorn glacier paradise eli kuten nimi kertookin, kyseessä on jäätikkö. Ylin hissi nousee aina 3 883 m korkeuteen. Kumpareikko on jäätikön yläosassa.

Treenit jäätiköllä ohi. Taustalla kumpareikko.

Alkumatkasta oli epäonnea säiden suhteen. Kova tuuli piti jäätikön suljettuna kolme ensimmäistä päivää. Aivan toimettomaksi leiriläiset eivät jääneet, vaan ohjelmassa oli pallopelejä ja loikkaharjoituksia. Kuten arvata saattaa, eivät Rikun viestit ensimmäisten päivien aikana olleet iloisimmasta päästä. No onneksi kelit tyyntyivät ja laskemaankin pääsi. Kumpareikko osoittautui erittäin haastavaksi. Se on erittäin jyrkkä, osittain jäinen ja kummut olivat suuret. Rikun viesti olikin, että vaikein mäki missä on uransa aikana laskenut. Kun vielä sijainti on erittäin korkealla, riitti haastetta kauden ensimmäisiin laskupäiviin. Eniten ongelmia leirillä tuotti vauhdin kontrollointi haastavissa oloissa. Rikulla oli välillä ongelmia pitää vauhti sopivana. Kesän aikana huimasti parantunut fysiikka kuitenkin mahdollista vauhdikkaamman laskemisen ja ajoittain Riku pystyi laskemaan jo miesten tahtia. Hyppääminen oli alkanut kulkea ensimmäisen päivän tuntuman haun jälkeen. Kesän aikana vesihyppyrillä hinkattu korkki seiska on nyt siirretty lumelle. Toki sitä on tarpeen vielä hioa, mutta nyt on alla onnistuneita suorituksia, joten senkin suhteen on menty eteenpäin.

Korkkiseiska.

Kaikkinensa Rikulle jäi leiristä hyvä fiilis ja vaikka jokunen laskupäivä jäikin tuulen takia väliin, niin leiri oli onnistunut. Ja reissun anti ei ollut pelkästään urheilullinen. Reissu oli Rikulle ensimmäinen pidempi matka ilman jompaa kumpaa vanhemmista. Seuraavalle reissulle on sitten helpompi lähteä tai ei Riku etukäteen tainnut ihmeitä kyllä jännittääkään, toisin kuin me vanhemmat. Samalla Riku sai katsella läheltä meidän maajoukkuelaskijoiden tekemistä, kuten myös aivan maailman kärkilaskijoita. Paikkalla oli mm. Kanadan maajoukkue ja heidän tämän hetken kovin laskijansa, olympia hopea mitalisti ja maailmanmestari, Mikael Kingsbury. Tulevaisuudessa Zermattiin on helpompi lähteä leireilemään, kun olosuhteet ja ympäristö muutoinkin, on jo tuttu. Leirille lähdöstä päätettäessä ei pelkästään ajateltu tulevaa kautta, vaan se oli laajemmassa kuvassa satsaus myös tulevia vuosia silmällä pitäen. Ja nyt on semmoinen fiilis että päätös oli aivan oikea.

Into leirin jälkeen on edelleen korkealla ja polte mäkeen ja yleensäkin treenaamaan on suuri. Lauantaina käytiin pyörähtämässä Rukan rinteillä. Sää oli mitä mahtavin, auringon paistetta, pikku pakkanen ja tuulta ei nimeksikään. Varsin harvinaista herkkua näin alkutalvesta Rukalla. Rukalla ei vielä ole kumparelaskun suorituspaikkoja, joten jouduimme keskittymään käännösten hiomiseen "tasaisella". Kumparelaskijalle tasainen ei siis tarkoita tasamaata, vaan sileää rinnettä ilman kumpuja. Mukavan leppoisa päivä ja sisaruksille kauden ensimmäinen yhteinen laskupäivä. Laskeminen oli Rikulle kuulemma varsin kevyttä ja helppo uskoa, kun on viikon verran korkeassa ilman alassa haastavaa mäkeä takonut.

Tulevalla viikolla meidän pitäisi saada treenikumpareikko kuntoon Taivalvaaralla. Jos kaikki menee suunnitellusti, niin loppuviikosta lajiharjoittelu pääsee käyntiin kotimaisemissakin. Eli laskukausi 2014-2015 on nyt päässyt hyvään vauhtiin.

-petri-