EC, osa 1.

Suomen tiimin majapaikassa oli uima-allas ihan kohtuullisella näköalalla 

Henkisesti haastavaa. Noilla sanoilla voisi kuvailla Eurooppa Cupin alkua Rikun osalta tänä vuonna. Viimeiset harjoitukset kotimaisemissa olivat lupauksia antavia. Ensimmäinen kisalasku EC:ssa onnistui myös hyvin Albiezin kisan karsinnassa sijoitus hieno viides. Ja lasku ei ollut täydellinen. Odotusarvo nousee.

Finaaliin hyvällä itseluottamuksella ja  hakemaan uran parasta EC-sijoitusta. Finaalilaskun alku oli hyvä, kunnes yksi käännös jää takapainoiseksi ja loppulaskun aikana asento ei korjaannu ja tekniikka ei pysy kasassa. Iso pettymys, joka heijastuu tulevien päivien tekemiseen. Sijoitus 13.

Olosuhteet Ranskan Alpeilla ovat olleet varsin keväiset. Lumiraja on vetäytynyt ylemmäs ja Albiezin kisakumpareikko, joka on noin 1 600 metrin korkeudessa, oli nippa nappa saatu rakennettua lumen rippeistä Mutta lämpimistä keleistä huolimatta kumpareikko pysyi tarvittavan ajan laskukunnossa ja kaikkiaan neljä EC-kisaa pystyttiin siellä järjestämään. Kumpareikko on yläosaltaan jyrkkä ja loivenee reilusti loppua kohti. Haastavin osa mäkeä onkin ylähyppy ja sen jälkeinen osa. Rikulla oli treeneissä jonkin verran ongelmia juuri ylähypyn jälkeen. Siitä varmaan jäi päähän pieni epävarmuus.

Toinen kisa oli parikumpareformaatilla. Karsintalasku ei Rikulla onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla ja sijoitus oli karsinnan inhottavin, seitsemästoista. Finaaliin pääsee 16 parasta eli Riku oli ensimmäinen karsiutuja. Rikun laskussa ei ollut mitään isoja virheitä, mutta se oli varsin hidas. Näin videon laskusta. Se näytti sellaiselta jäykältä, varman päälle suoritukselta. Ja sitä se varmasti olikin. Ilmeisesti edellisen päivän pettymys oli jäänyt kalvamaan. Rentous on tipotiessä ja laskeminen oli vähän väkisin tekemistä. Se näkyi loppupisteissä. Taas iso pettymys, joka söi itseluottamusta.

Alkuperäisen EC-ohjelman mukaan tässä vaiheessa olisi siirrytty toisiin maisemiin, uudelle kisapaikalle. Mutta Chatelin kisa peruttiin ja korvaavat kisat päätettiin järjestää Albiezissa, jossa mäki ja kisaorganisaatio oli valmiina. Luulen että Rikulle olisi ollut henkisesti helpompi, jos kisapaikka olisi vaihtunut. Tavallaan edessä olisi ollut uusi startti, uusi mäki, josta ei olisi alla negatiivisia kokemuksia.

Kahden ensimmäisen kisan jälkeen oli kolme välipäivää, joista kahtena ensimmäisenä kisakumpareikko pidettiin kiinni, jotta se pysyisi laskukunnossa. Viralliset kisatreenit olivat keskiviikkona. Torstaina ohjelmassa oli sinkku- ja perjantaina dual-kisa, ensin siis normaali kumparekisa ja sitten parikumpareet. Torstain kisan karsinnan jälkeen tuli Rikulta teksti viesti: hyvä lasku pa***t pisteet. Paikka kuitenkin finaaliin sijoituksen ollessa 15. Finaalilaskussa oli ollut ongelmia ylähypyn jälkeen ja alahyppy oli tullut väärän rännin puolelle, josta sakotetaan niin hyppy-, kuin laskupisteissä. Sijoitus nouseen kuitenkin pari pykälää, ollen tuttu 13. Illalla katselin kisan tuloksia. Vaikka Rikun oman tuntemuksen mukaan karsintalasku oli ollut hyvä, niin finaalilaskun laskutekniikkapisteet olivat, virheistä huolimatta, paremmat. Äkkisiltään arvioiden, laskua näkemättä, karsintalasku oli edellisen kisan tapaan jäykkää tekemistä. Taas pojalle iso pettymys.

Alkupäivinä keskuksesta löytyi pehmeääkin laskettavaa.

Viimeinen kisa Albiezissa laskettiin eilen perjantaina. Jotain oli yön aikana tapahtunut. Karsintalasku onnistui Rikulla hyvin, ei vieläkään paras mahdollinen lasku, mutta selvästi jo parempaa. Sijoitus oli kahdeksas. Kotia laitetun tekstiviestin perusteella poika oli helpottunut. Parikumparevaiheessa Riku hävisi ensimmäisen laskunsa Venäläiselle kilpakumppanille. Laskuvauhti oli ollut heikompaa ja laskuun oli tullut pari virhettä. Mutta loppusijoitus kuitenkin vuoden paras, yhdeksäs. Päivä kuulosti poikaa tyydyttävän.

Ihmismieli on erikoinen. Vaikka kuinka keskittyisit ja tsemppaisit itseäsi hyvään suoritukseen, voi alitajuisesti pelätä epäonnistumista. Suorituksesta voi tulla vähän väkinäinen ja se näkyy, ennenkaikkea taitolajeissa, Itseluottamuksella on iso merkitys kilpailutilanteissa. Varsinkin lajeissa joissa ison virheen seurauksena voi olla loukkaantuminen. Luulen että Rikulla hiipi ensimmäisen kisan jälkeen puseroon pieni epäonnistumisen pelko ja se söi itseluottamusta. Kun homma ei täysin toiminut kisatreeneissäkään, oli kierre valmis. Olemme parhaamme mukaan koittaneet etänä luoda fiilistä ja tsempata poikaa. Samaa on paikan päällä tehnyt Suomen tiimin valmentaja Eemeli Kallas. Pojan kanssa viestitellessä kävi selväksi miten pettynyt Riku oli itseensä ja omiin laskuihinsa. Paikka on ollut kova nuorelle miehen alulle. Miten negatiiviset ajatukset saa käännettyä ja homman taas toimimaan normaalisti? Hienosti Riku sai itsensä kasattua itsensä Albiezin viimeiseen kisaan. Täytyy olla ylpeä pojasta. Kokemus on ollut varmasti rankka, mutta urheilu-uraa ja elämääkin ajatellen opettavainen. Töitä tekemällä ja uskomalla itseensä on vaikeudetkin voitettavissa.

Tänään Suomen joukkue on matkannut Milanoon latailemaan akkuja ja vähän lomailemaan. Maanantaina tiimi siirtyy Valmalencoon, jossa EC-jatkuu torstaina. Luvassa on todella jyrkkä ja haastava mäki. Toivotaan että se ei ole kovin jäinen. Rikulle paikka on tuttu viime vuoden EC:n ja junnujen MM-kisojen tiimoilta.

-petri-

Pointe D´emy 2 797 m