Jyväskylän jälkeen oltiin kotona kolme päivää. Rikulla jäi noinakin päivinä koulu väliin. Kuumetta jatkui keskiviikolle asti. Antibioottikuuri aloitettiin varmuuden vuoksi ja pikkuhiljaa olotila alkoi kohentua. Torstai-aamuna starttailtiin kohti Turkua kipakassa pakkasessa. Matkaa Turkuun on hieman alle 800 km, joten autossa taas istuttiin ihan puutumiseen asti. Illalla Viking Line Gracella Tukholmaan. Ruotsin puolella ajamista oli reilut 200 km, josta suurin osa moottoritietä, joten se etappi meni ripeästi. Majoitus paikan päällä oli aivan rinteiden juurella, uudessa huoneistossa. Keli oli kohdillaan. Aurinko paisteli pilvettömältä taivaalta. Riku teki perjantaina kaksi treeniä. Lasku kulki ihan OK. Ei parasta mahdollista laskemista, mutta ei kaukanakaan siitä. Eniten ongelmia tuotti ylähyppyri. Se oli aika pieni, eikä Rikun mieleen. No ei se kumpareikko kokonaisuudessaankaan kuulostanut ihan lempimäeltä.
 |
| Poseeraus treeneissä |
Lauantaina aamupäivästä kisailivat pienimmät laskijat ja Riku pääsi "töihin" vasta iltapäivän puolella. Aamulla jalat tuntuivat olevan jumissa, eikä olo ihan herkimmillään kisaa ajatellen. Pitkä sairastelu varmaan vielä painoi ja palautuminen edellispäivän treeneistä ei ollut normaalilla tasolla. Päivästä tulikin todella haastellinen. Ongelmat ylähypyn kanssa laskivat mielialaa. Riku ei myöskään ollut tyytyväinen laskemiseensa, vaikka ei siinä mitään isompaa ongelmaa ollutkaan. Pikkuhiljaa kiukku alkoi nousta pintaan. Niin isä, kuin äitkin saivat laskijaa tsemppailla pitkin päivää. Karsintalasku oli OK. Ei mitään isoja ongelmia, mutta ei parasta osaamistakaan. Ennen finaalia tarvittiin melkoista henkistä taistelua, jotta kisafiilis löytyisi ja lasku kulkisi. Finaalilasku onnistui alkukisaa paremmin. Sijoitukseksi tuli viidestila todella tasaisessa kilpailussa. Riku jäi voittajalle vain 0.41 pistettä, joka on Rookie-sarjassa pieni ero. Ja sen sisässä oli siis viisi laskijaa. Sijoitus ei Rikua tyydyttänyt ja loppupäivä olikin sitten kiukuttelua ja menipä siinä vähän hermot sitten vanhemmiltakin. Ei siis ihan nappipäivä. Tuomaripisteet jäivät varsinkin finaalilaskun osalta vähän kaivelemaan. Yksi laskutekniikkatuomari veti aikalailla alakanttiin. Sama linja näkyi muidenkin Rookie-sarjassa laskeneiden Suomalaisten pisteissä. No tätähän se välillä arvostelulajeissa on. Tasaisessa kisassa tuollainen pistemenetys vain merkitsee helposti useampaa sijaa.
Fiilikset sunnuntai-aamuna ei laskijalla olleet parhaasta päästä. Yksi kauden tavoiteista eli Skandinavian cupin voitto ratkeaisi tähän päivään. Edellispäivän pettymys ja tasainen tilanne cupissa näkyivät jännityksenä. Aikainen herätys ja jäiseen mäkeen treenaamaan, sekä karsintakilpailuun. Ennen mäkeen menoa Riku huomasi toisen suksen kärki oli rikki. Kantti oli osittain revennyt irti ja pohja sen kohdalta halki. Onneksi apu oli lähellä ja "Hattajilta" löytyi kaiken pelastavaa ilmastointiteippiä eli kansan kielellä jesaria jolla suksen kärki saatiin kisakuntoon. Karsintakisan treeneistä tuli kuitenkin pienimuotoinen katastrofi. Pari laskua, joissa kummallakaan ylähyppy ei oikein onnistunut, eikä Riku pystynyt tekemään ehjää treenilaskua. Kolmannella yrityksellä ongelmat jatkuivat. Ylähypyn jälkeen Riku nappasi sukset olalle ja käveli takaisin lähtöpaikalle. No treeniaikapa loppui ja lupaa vielä yhteen laskuun ei tullut. Siinäpä sitten koiteltiin taas hermoja...
 |
| Alanokasta looppi safety gräpillä |
Kovan psyykkauksen jälkeen Riku loihti taas kasaan hyvän karsintalaskun ja kolmannen sijan. Edessä oli siis vielä finaalilasku iltapäivällä. Välissä vähän evästä ääntä kohti ja pikku nokoset, sekä rentoutushetki äidin vetämänä. Finaalitreeneissä homma alkoi toimimaan kunnolla. Ylähyppy ei vieläkään ollut parhaalla mahdollisella tasolla, mutta lasku ja alahyppy kulkivat hyvin. Rikun fiilis ja itseluottamus alkoivat taas kohota ja se lupaili hyvää finaalia ajatellen. Finaalilasku olikin sitten hyvää tekemistä. Ainoa mihin oikeastaan jäi parannettavaa, oli ylähyppy. Muutoin lasku kulki todella hyvin ja alahyppy onnistui erinomaisesti. Selkeästi viikonlopun paras lasku ja samalla yksi uran parhaista kisalaskuista. Tuloksena kisan voitto. Samalla varmistui Skandinavian cupin voitto ja fiilis luonnollisesti katossa.
Näin jälkikäteen ajateltuna lauantai oli opettavainen päivä. Elämässä ja urheilussa tulee eteen tilanteita jolloin asiat eivät mene suunnitellusti ja toivotusti. Vastoinkäymisten hetkellä pitää jaksaa puskea eteenpäin ja tehdä entistä kovemmin töitä tavoitteiden eteen. Viikonlopun fiilikset siis heittivät ääripäästä toiseen. Kuitenkin sillä tiukimmalla hetkellä, sunnuntain finaalissa, Rikusta löytyi taas se taistelija ja tuloksena erittäin hyvin onnistunut kisasuoritus. Vaikka viikonloppu oli pienten vastoinkäymisten sävyttämä ja kisafiilis välillä kaukana optimista, yksikään neljästä kisalaskusta ei epäonnistunut. Se päivän paras lasku tuli joka kerta kisaliivi päällä. Eli urheilijalle se todella tärkeä elementti, "kisapää", tuntuu Rikulla olevan kunnossa.
Nyt ollaan reilu viikko kotona. Rikulla tuli reissujen ja sairastelun takia koulusta poissaoloa reilun kahden viikon verran. Nyt pitää tehdä töitä koulun eteen, mutta samalla ehdimme tekemään muutaman treenin kotimäessä ennen seuraavaa koitosta. Se onkin sitten yksi kauden pääkisoista eli Skandinavian mestaruuskisat Ruotsin Åressa 5.-6.4.
Tässä sunnuntain voittolasku.
Positiivisin mielin kohti tulevia koitoksia,
-petri-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti